Sunnuntai ja krapula ja morkkis. Ei siis mitään normaalista poikkeavaa. Paitsi, että tänä viikonloppuna vaihdoin Täydellisestä Herra X:ään.

Eilen kerroinkin jo, että Herra Täydellinen näytti todellisen itsensä osoittautumalla täydeksi kusipääksi (pitkä juttu enkä jaksa ainakaan tänään kirjoittaa kokonaista postausta, jossa haukun sen alimpaan helvettiin) ja lähdettiin viettämään kunnon tyttöjen iltaa naapurikaupungin yöhön.

Kuinka sattuikaan, että törmäsin siellä X:ään ja monen mutkan kautta päädyttiin samoille jatkoille. Jatkoilla X roikkui mussa kuin takiainen, kehui kauniiksi (kuka nainen näyttää oikeasti kauniilta jatkoilla liian monen tequilashotin jälkeen ja reivattuaan hikisenä koko illan, kysynpähän vaan) ja sanoi kaipaavansa mua. Muistin ehkä noin viisi minuuttia Cosmopolitan vinkit siitä, miten naisen tulee esittää vaikeasti tavoiteltavaa, jonka jälkeen etsittiin tyhjää huonetta, koska ”meidän täytyi jutella”. Se sauna, johon sitten mentiin ”juttelemaan” olisi ehkä ollut ihan ok siinä keskustelutarkoituksessa, mutta note to yourself: Älä ikinä harrasta seksiä kaksion minikokoisilla lauteilla, kun mies on pidempi kuin 150 cm.

Ja itse seksistä X:n kanssa… Täydellistä. Piste. Täydellistä siitä teki se, että olin jo pidemmän aikaa haaveillut siitä (pakko myöntää), mutta vielä täydellisempää siitä teki se, että X osasi tehdä juuri ne jutut, joista pidän. En käsitä, miten maailman ärsyttävimmän ja idiooteimman ja vittumaisimman miehen kanssa seksi voi olla niin täydellistä! Ehkä just siksi, ettei siinä tarvitse puhua :D

Lähdin jatkoilta kotiin yhdeksän aikoihin (kiva walk of shame) ja oon siitä saakka yrittänyt pitää itseni kiireisenä, jotta en heräisi ajatukseen, että helvetti, mä oon rakastunut.